Aurinko paljastaa

Kurtut ja muut rypelöt. Ai hiisi, että niitä onkin taas talven aikana siunaantunu! Tuossa pinotexiä naamaani vedellessä huomasin myös oudon väri-ilmiön toisessa silmässä. Vihreälle pohjavärille on ilmestynyt keltaisenruskeita pilkkuja. Hihii! Toteutuuko nyt miun lapsuudenaikainen toive ruskeista silmistä???
No joo varmaan.. MUT MIKSEI SIIS EDES SILMIEN VÄRI VOI OLLA TASAINEN, kun nassu on muutenkin ihan laikukas?!!! ÄRH!
MULLA MITÄÄ IKÄKRIISIÄ OO!!! Mut peilit vois peittää tässä talossa. Ei sieltä oo ennenkään mikään rinsessa takas tuijotellu, mut nyt sieltä kurkkii joku noita. Rupsrups vaan, se sanoo.

Ja höböhöbö, olen mie ihan kiitollinen, että näillä silmillä sentään on elämää nähty läheltä ja kaukaa, eikä rilleille ole ainakaan vielä ollut tarvetta. ( Vaan annas olla kun ens kuun lopulla kympit paukkuu, niin varmaan on samantien juostava optikolle... huom. pessimisti ei pety.. ;)

Se siitä. Nyt äkkiä jotain aurinkoisenpaa aihetta, ennekös halkian tähän harmitukseen.

Mie sain viime kesänä kasvihuoneen. Tuolla se on vielä paketissa ulkorappujen alla, kun ei sitä kukaan ehtinyt kasaamaan. Oltiin agentin kanssa sijoituspaikastakin vähän eri mieltä.
Nyt voisi jo alkaa suunnittelemaan, että mitä sinne laitetaan kasvamaan. Haaveissa on tomaattien lisäksi ainakin... viinirypäleitä! Yleensä miun kesäkasveille (ja sisäkukille myös) on aina käyny köpelösti ennen aikojaan. Naapureilla rehottaa istutukset komiana vielä lokakuussa, kun Janskun pusikot kasvaa pitkää keltalehtistä soiroa ja rikkaheinää jo heinäkuussa.

Tämä oman pihan kasvustoista koottu Ystävänpäiväviritelmä huomiselle sen sijaan EI KUIHDU!! ;)

            Aurinkoista sunnuntaita kaikille!