Kahvi on aina tuoksunut hyvälle, mutta maistunut pahalle. Samoin mielestäni myös tupakka tuoreeltaan tuoksuu hyvälle, kun joku muu sitä polttelee, mutta on itse poltettuna yök. Vaatteisiin tai sisätiloihin jäädessään tupakanhaju on ihan kauhea.
Aikoinaan isäpuolen puoleisessa toisessa mummolassa kävi usein kylässä eräs Anneli, joka poltti tupakkia sisällä. Muistan, miten hakeuduin keittiöön nuuskimaan ja katselemaan savukiehkuroiden verkkaista menoa. Ihan huippua oli, jos sekaan sattui semmoinen pyöreä rinkula.
Äitini jahtasi minut aina muihin huoneisiin, pois tupakkialtistuksesta. Kyllä harmitti.
Kahvia olen opetellut juomaan vasta viime vuosina. Ensin vain kyläillessä, tai kun meillä kävi vieraita. Nykyään keitän kupillisen päiväkahvit itselleni kerran päivässä. ( luin tutkimuksesta, jonka mukaan 1-2 kupillista päivässä voi ehkäistä alzheimeria... ;)
Ei haittaa, vaikka jäisi muutama päivä väliin. Ilmeisesti en ole saanut kasvatettua semmoista kuuluisaa kolottavaa kahvihammasta. Jos niitä ei näin vanhoille aloitteleville kahvittelijoille enää kasvakkaan?
Kyläillessä saatan hörpätä kaksi-kolme kupposellista yhdeltä istumalta. Sen huomaa sitten illalla, kun ei uni tule. Vessassa saa sen sijaan rampata tiheään ja mahassa voi tuntua oudolta.
Jossain vaiheessa kahvinkeitto himppasen jännittikin. Kun ei itse juonut kahvia, mistä sen saattoi tietää onko kahvi hyvää. Harva vieras kehtaa sanoa, että täähän maistuu ihan garmealle.
Eräs puolituttu miespuolinen henkilö halusi kerran, kauankauan sitten, muinaisnuoruudessa, viime vuosituhannella.., kahvit palkkioksi siitä, että kyyditsi minut kotiin. Keitinhän minä. Pistihän siinä vähän silmään, että kauanpa se nyt hörppii tuota kupillistaan, eikä lähe.
Seuraavalla viikolla kylässä piipahti miun velipoika. Keitinpä taas kahvia.
Veli sai kuitenkin suunsa auki sanoakseen, että mitä helavatun myrkkyä sie oikein juotat!
Noh, selkis, että kahvi oli käytön puutteessa vanhentunut jo edellisvuonna. Hups.
Pahimmat kaffet olen itse juonut mummolassa. Inksan Lidl oli juuri avattu ja Pappa oli, nuukana miehenä tietty, käynyt hamstraamassa avajaistarjouksia. Sieltä mukaan oli lähtenyt myös kahvia, semmoisessa vihreässä paketissa. Jäi kuppiin.
Eniten meillä juodaan Presidenttiä, siitä kun on ollut viime aikoina hyvät tarjoukset. Parhaimmaksi on kuitenkin valikoitunut Meiran Cafe Arome Hieno. Kallis maku miulla.
Jos Agentti pääsee kahvikaupoille, niin kotiin tulee silti kuitenkin jotain halpaa ja pahaa. Mielellään se kuitenkin minun premiun-laadut juo.
Mainittakoon tähän väliin, että tähänastisen urani huikein huipentuma oli se, kun pääsin kaatamaan kahvia Rouva Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle.
... että ei sitten mikään turha kahvinkaatelija tässä talossa... kröhöm.
Kahvin kanssa pitää aina olla paljon maitoa, mielellään kahvikermaa. Ja sokeria, tietty.
Pelkän kahvin juominen ilman paakelssia ei onnistu. Vähintäänkin täytyy olla piparia tai edes voileipää.
Taikaruisleivästä on ilmestynyt porkkanalla höystetty versio ja sitä menikin eilen puoli pussillista yhden kupposen kyytipoikana.
Petollista tämmöinen kahvinjuonti.
(Tänään ei ollut kaapissa maitoa, däääm! Jotain kasvisrasvajauhekorviketta onneksi löytyi.
Ja menihän siinä kyytipoikana taas pötköllinen pipareita...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti