Tänään oli ohjelmassa kärsimysretki Päämajakaupunkiin, eli Koslan huolto katsastuskuntoon. Kärsimyksen reissusta teki se, että olen haluton uhraamaan auton hyvinvointiin lantin lanttia ja kolmen pirpanan kera reissu hikeennytti jo ajatuksenakin. Katsastus painaa päälle viimeistään 2.12, joten nyt oli vaan ihan pakko toimia. Kun autoa ei viitsi säästösyistä säännöllisesti huollattaa, niin jossain vaiheessa se sitten imaisee rahat, että hörpsistä vaan ja röyhtäys päälle. Sitten se tuottamaton peltikanttura vaan muljauttelee ajovalojaan ja miettii, että mitäköhän uutta sitä seuraavaksi keksisi vaatia. Nyt on justiinsa semmoinen aikakausi meneillään.
Kesällä oli pakko ostaa uudet pyörät kun entisillä nastarenkailla oli ajettu jo edellinen kesä nyppimällä nastat pois, ja menipä niillä vielä viime talvikin...(hyvät oli hakkapeliitat!) Syyskuussa ohjaustehostin sanoi itsensä irti. Akku kösähti lokakuussa. Nooh, nyt marraskuun alussa oli tietty ostettava uudet talvirenkaat. Kun uudet nastat oli saatu alle perjantaina, niin jo sunnuntaina halkesi tuulilasi. Samantien alkoi auton alta kuulua kummaa kolinaa. Kaiken lisäksi Koslan pötsi on juuri sitä mallia johon uusi 95E bensa ei vuodenvaihteen jälkeen käy. Kanttura alkaa vaatimaan kalliimpia rehuja.
Kolinan syyksi paljastui tänään irronnut pakoputken suojapelti. Takalasin pyyhkijän varsi on rikki ja varaosa on tilaustavaraa. En tilannut. Tuulilasin vaihtoa tarjottiin hintaan 655 euroa. EN TILANNUT!! Huoltohommat tänään 183 euroa.
Tällä hetkellä luopuisin Koslasta erittäin mielelläni.
Sijaisautona meillä oli pikkarainen pösö (hmm, aika kiva..) ja tarkoitus oli käydä ensin mäkkärissä murkinalla ja sen jälkeen rismassa ostoksilla. Jatkot rismassa hylkäsin heti mäkkärissä. Tahtonainen 3,5 vee ei tehnyt muuta kun istui leikkinurkassa, veikka ei saanut pelata, vauva hermostui ja itse huitasin täyden tuttelipullon mikron edestä päälleni ja pitkin lattiaa.
Lopun ajan ajelimme pitkin kaupunkia. Takapenkiltä kuuluneesta napinasta huolimatta nautin ihanasta talvimaisemasta.
Kuule, kuule! Ajelit sä Mikkelissä siis! Mehän ollaan sit ihan "naapurin tyttöjä". Minun kotipaikka on 13-tietä 38km Kangasniemen suuntaan. Sinne ollaan siis kovasti muuttamassa kun miehen eläkeikä (toivottavasti) viiden vuoden tietämillä koittaa.
VastaaPoistaSiellähän minä! Kyllä mie jostain sinun blogitekstistä Puulaveden bongasin ja aattelin, että vois viitata Kangasniemen suuntaan. Me asumme täällä Mäntyharjussa. :D
VastaaPoista