Aina vähän sattuu ja tapahtuu

Olipa eilen kiva tavata blogiystävä ihan LIVENÄ! Jännitti ihan hirveästi, mutta onneksi määränpäässä odotti juuri niin syrämmellinen immeinen kuin blogistansa olin saanut käsityksen. Kiitokset sinne länsirannikolle!

Reissu meni hyvin ja antiikkiset lastenvaunut saatiin tänne meille. Joutuvat nyt jonkin aikaa odottamaan tuunaukseen pääsyä.

Nooh, saatiin me pientä dramatiikkaa matkaan, kun takaisinpäin ajellessa pysähdyttiin tankkaamaan Koslaa. Bensapumppu sylkäisi tankkiin bensaa 0,70 eurolla ja hyytyi sitten. Joskus tankatessa pistooli on ollut hieman väärässä asennossa ja pensaa on lähtenyt tulemaan , kun asentoa vähän korjaa. Siinä sitten liikuttelin pistoolia reiässä ees ja taas ja tulihan sitä lientä tankkiin parilla eurolla, sitten taas hyytyminen. Pumppu kävi, mutta bensaa ei tullut ja taas vehkeilin sen pistoolin kanssa. Lopputulos oli, että pumppu sylkäisi yhtäkkiä aika paineella lientä sisuksistaan, eikä pistooli ollutkaan tarpeeksi syvällä tankissa, joten sain pensaruiskun päälleni. Tankkaus loppui siihen. Paidanhelma oli ihan märkä ja haju tajunnanräjäyttävä.
(Siis ei hemmetti... tää tekstihän on ku jostain Kallesta tai Jallusta...!!! ; )

Menin huoltoasemalle sisään ilmoittamaan tapahtuneesta ja kysymään, onko vika pumpussa vaiko tankkaajassa.
Vuoropäällikkö myönsi, että pumpussa on ollut häiriöitä ja huoltaja sille oli jonakin päivänä tulossa.
Pesulalaskuni luvattiin maksaa ja kahvit tarjottiin. Pyysin jotakin mainospaitaa vaihtovaatteksi, eihän siinä lemussa olisi täydellä tolkulla kukaan perille saakka päässyt.

Heh, sain tämmöisen:

Tuliaisena kotiin blogiystävän omien kanojen munia! (huom. heti joku mustakuonoinen utelias kupilla, kuvan oikeassa yläkulmassa..)