Nelkyt

Se on tää täti nyt uudella vuosikymmenellä. Eikä tunnu edes pahalta. Tänä aamuna tosin nappas vähän uudella tavalla sydämestä, kun olin ulkoiluttamassa koiria. Puristi. Ajattelin, että nonni, sitä kun olin pilaillu, että kualema tulloo, ni ny se kans tulloo. Ei tullut. Ainakaan vielä :)

Meillä on meneillään jokakeväinen synttärirypäs, kun sweet sixteen loi nahkansa viime lauantaina ja on nyt 17, eilen oli oma ja miun synttärilahjapoika Veetin 11vee synttäripäivä, ja ensi maanantaina Siiri täyttää 4 v.

Aika laimeitahan nää meidän bileet nykyään on. Veetin kaverisynttärit pidetään sunnuntaina (lauantaina ei voi, kun silloin on disco ;) ja minä maalasin koko eilispäivän yläkertaan vieviä portaita. Seinien maalaus on vielä kesken.

Nää oli punaiset, seinät oranssia ja ruskeaa...uuhnaminam..

Nuoruuden ystävä lähetti synttäriyllätyksen, seitsensivuisen monistenipun, johon hän oli kerännyt kaikkea mahdollista 30 vuotta kestäneen ystävyytemme ajoilta.

Noissa kahdessa alakuvassa olen siis mie... vasemman puoleisessa mansikkamaalla 15-kesäisenä ja oikeanpuoleisessa omalla sängylläni..  kiesus tota tukkatyyliä!!

Sivu kaverikirjasta. "Miksi aion tulla"-kohdassa oli tyhjää jo silloin...!!

Sain minä toisenkin yllärin...

Agentti on tämän viikon työhommissa. Pahaa aavistamattomana rehnotin eilen maalausurakasta uupuneena, petaamattomassa sängyssä, justiinsa niin nukkavierun oloisena kuin vaan olla ja voi ja yritin nukuttaa Eltsua iltapäivänokosille. Kämppä oli tietty normaliin tyyliin mullin mallin.

Yhtäkkiä ovelta kuului koputus. Ei pirhonen sentään... Agentin työkaveri seisoi kuistilla!

Agentti oli lähettänyt hänet tuomaan minulle kukkapuskan ja suklaalevyt sekä minulle ja pojalle. Ihan siis ihana ele, mutta OIS VOINU VÄHÄN VAROTTAA! 

Suklaalevyistä ei jääny kuvattavaa... ;)))

Tjoo...