Aamuherätys minulle oli siis jälleen kikkarat olkkarin matolla a'la pinsupoika.
Eltsu on valvottanut pari yötä potiessaan ensimmäistä kunnon nuhaansa. Neiti on todella kärttyinen, eikä viihdy itsekseen lattialla yhtään.
| Siiri 4 vee |
kun meille ei tule tänään ketään vieraita.
Vettä vihmoo ja piha on pelkkää jää-vesi liukumarallaa.
Mahtavaa maanantaita siis vaan kaikille.
Mitä suuremmaksi meillä on perhe kasvanut, sitä pienemmäksi on käynyt kaikenlaisten juhlien pöytätarjottavien valikoima. Seitsemän sortin kattaukset ovat muisto vain.
Tiedossa oli, että synttäreille tulee muutama erikoisruokavaliopoika. Laktoositon, vähälaktoosinen, sekä yksi, jolla on keliakia.
Lauantai-iltana olin vääntänyt kakun vähälaktoosisesta kermasta keliaakikolle sopivaan pohjaan ja leiponut laktoosittomia, gluteenittomia pipareita. Sitten tuli poika ja sanoi, ettei sillä kaverilla kyllä mitään keliakiaa ole, vaan kananmuna-allergia ja sitäpaitsi hän tuo omat eväät. A-ha, okei.
Sunnuntaiaamuna leipasin englantilaisista mokkapaloista laktoosittoman version ja tein vielä "normi-ihmisille" kinkkutäytteisiä kerrosvoileipiä. Lisäksi oli kaupasta ostettuja pipareita ja sipsejä.
Juhlapöydässä laktoosittomalle pojalle selventäessäni mitä hän voi syödä, tajusin, että ei halavattu! Leivoinhan mie toki ne mokkapalat laktoosittomasta margariinista, mutta maito oli kyllä ihan tavan kevytmaitoa... Kökkökokki oli tehnyt salakavalan iskun. Tällanen perhanan lahopää mie olen.
Laktoositon poika ei voinut syödä siitä pöydästä muuta kuin niitä gluteenittomia pipareita, jotka oikeesti ja suomeksi sanottuna maistuivat sahajauhoille. Kyllä nolotti.
Akka käy 3,5 vuotta kokkikoulua ja tässä on tulos.
Ikuista tuskaa tuskin tuotit Kaverille! Kenties äidille joka kyseli: mitäs sait?
VastaaPoista