Eilenillalla heitin taas reissun Mikkeliin. Kosla jäi sinne yöksi tämänpäiväistä tuulilasinvaihtoa odottamaan. Mies oli niin väsynyt töistä tullessaan, että katsoin paremmaksi mennä itsekseni ja tulla junalla takaisin. Tämä on just näitä maalaispaikkakuntalaisen ongelmia, että kauas on pitkä matka. Takaisin pääsisi vasta 22.04 lähtevällä junalla.
Lasiliike on hieman syrjässä keskustasta ja arvioin, että kävelen sieltä noin tunnin rautatieasemalle. Sieltä käveli vartissa. Tosin mikä tahansa matka tuntuu liian pitkälle kun on kylmä ja vessahätä...
Kylmästä saa syyttää vaan itseään. Pompannapit eivät mene kiinni keskivartalon pönötyksen vuoksi. Tai siis menevät kyllä, mutta jäävät sillätavalla ihanasti pingottamaan. Takkikokoa en suostu suurentamaan, aikomus on tästä vielä sulaa kuin lumiukko. Jonakin päivänä. Keväällä. Ensi vuonna.
Aikaa junan lähtöön oli kolmisen tuntia. Suuntasin kauppakeskukseen. Ovella vastaan tuli iäkäs laitapuolen kulkija, joka tervehti minua iloisesti ja kysyi, että muistanko? Sekunnin löi päässäni tyhjää, että hä? Kunnes tajusin huonon iskurepliikin.
Harvoin tulee tilaisuutta päästä vaatekauppaan ihan yksin. Saaliiksi ei kuitenkaan jäänyt kuin yksi, yllätyspyllätys, harmaa paita. Mie oon niin junttura näissä vaatejutuissa. En edes muista minä vuonna olisin päässyt kaupoille jonkun makutuomarin kanssa. No saa näiltä omilta teineiltä tietty jonkinlaista kommenttia... Kauppakeskus meni jo kahdeksalta kiinni ja suuntasin matkakeskukselle junaa odottelemaan. Sekin meni kiinni 20.15. Jouduin etsimään jonkinlaisen kahvilan lämmikkeeksi.
Harmitti mennä mihinkään sisätiloihin, kun tukka oli jäänyt vähän huonolle laitolle. Siellä mie sitten istuin ällömakean lattelasillisen ääressä pipo päässä yli tunnin. Onneksi sattui iltapäivälehdestä silmään Neumannin haastattelu, jossa hän totesi, että ihmisiä on kaikenlaisia jokaisessa sosiaaliluokassa, oli päällä sitten pilkkihaalarit tai jotain parenpaa. Mieluummin minäkin olen syvällinen juntti kuin pinnallinen...öö.. pintti!
Tänään on vielä haettava se Kosla sieltä Mikkelistä. Lopun päivää köyhä viettääkin sitten kyykyssä. Saattapi kyykistely jatkua pitkälle ensi viikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti