Hyvää Uutta Vuotta! Ja varokaa keppejä...

Näin uudenvuodenaattoina tulee aina mieleen eräs kummallinen sattuma. Olin 16-vuotiaana vastaanottamassa uutta vuotta Kouvolan kaupungintalon edustalla. Raketit paukkuivat ja porukkaa oli paljon. Seisoskelimme siinä ringissä kavereiden kanssa ja mieleeni tuli ajatus, että on se ihme, kun noita raketteja lähtee niin valtavasti, niin miten kauas ne kaikki kepit oikein päätyvät, kun niitä ei sada ihmisten niskaan?
Sitten katsoin taivaalle ja sieltä se oli tulossa. Kepakko, ja tasan suoraan meitä kohti. Ehdin varoittaa kavereita ja väistimme alta pois. Siihen se mäjähti missä olimme seisoneet. Minuunko tuo oli tarkoitettu osuvaksi, mene ja tiedä, mutta ikimuistoinen tapaus tuo oli.

Siitä lähtien olen kävellyt uudenvuodenaattoina ulkosalla niska vähän kyyryssä... ;)

Vanhemmalle koirallemme on tulossa taas tuskainen yö. Unna on ihan mahottoman paukkuarka. Edellisessä asuinpaikassamme sillä oli hermot riekaleina monta kertaa vuodessa, kun sotaharjoitusten äänet kuuluivat lähistöltä. Nyt tein havainnon, että se pelkää myös kameraa..

Mie ite alan valmistautumaan huomenna alkavaan suklaansyöntilakkoon. Aika hyvällä mallilla on kätköjen tyhjennys, oikeestaan enää mitään ei ole jäljellä.

Tyhjää.. (niisk..)